Mitä meille on tapahtunut?

Me ollaan tehty jälkiä. Ollaan käyty hakutreeneissä. Ja sen lisäksi ollaan treenattu noutoja.

Viime viikon sunnuntaina käytiin tolleriporukalla treenaamassa noutoja. Oli kyllä hyvät treenit. Hillakin JOPA nosti parin muun koiran käsittelemät "ällöttävät" damit. Hakuruudusta palautti ne mulle oikein mainiosti. Treenejä jatketaan nyt tulevana sunnuntaina.Toivottavasti saadaan nämä viikoittaisiksi treeneiksi. Tekisi todella hyvää meille Hillan kanssa.

Jäljellä ollaan vahvistettu kulmauksia, kun Hillalla tahtoo olla kova hinku oikaista kulmat. Nyt on mennyt aika mainiosti. Ensi keväänä kokeisiin siis...☺

Hakutreeneissä ollaan treenattu kiintorullalla. Irtorullathan Hilla tuo oikein mainiosti. Kiintorullan aluksi otti helposti suuhun jo ennen maalimiestä, mutta nyt ollaan saatu oikeen onnistuneita ketjuja tehtyä. Mun mainio tolleri neiti. ♥

Käytiin satumetsässä seikkailemassa. © Annukka Ahola

©Annukka Ahola

Tapahtumia!

Viimeksi päivitin jäljestä. Vaikka siitä nyt on tosi tosi kauon aikaa, niin kerron kuitenkin miten se meni. Hilla lähti hyvin alkumakaukselta ja mentiin ekalle kulmalle hyvin, jossa heitettiin pikku lenkki, mutta sen jälkeen meni oikeen mallikkaasti. Sattuipa että oli yöllä joku elukka tappanut juuri jäljen päälle jäniksen... Koivet ja karvatupot oli jätetty. Muutenkin riistarikasta maastoa. Mentiin jäljen laidasta laitaan. Todella hyvä harjoitus meille. Jälkien teko on nyt jäänyt, kun oltiin kesälomareissulla ja treenailtiin taippareihin.

No sitten taippareista.
Oltaisiin päästy yrittämään jo heinäkuussa, mutta Hilla aloitti juoksunsa, joten jouduttiin jättämään välistä. Onneksi päästiin sitten elokuun kokeeseen.

Tiistai olikin meille jännä päivä. Luottavaisilla mielin kuitenkin mentiin.

Lokit tuli vedestä siiven kärjestä roikottaen. Läpäistiin vesityö kuitenkin. Homma tyssäsi hakuruutuun. Hillalla olisi ollut kauheana intoa noutaa, mutta varikset ällöttivät ja toikin ensimmäisen minulle siiven kärjestä roikottaen. Sen jälkeen ei suostunut enään ottamaan varista, vaikka tuomari houkutteli. Tuloksena NOU0.

Itselle jäi taippareista kuitenkin tosi mukava fiilis. Tunnelma koepaikalla oli ihana ja kaikki tsemppasi toisiaan. Seuraavalla kerralla osaan ehkä olla itsekin enempiä jännittämättä, kun koetilanne on tullut tutuksi. Tämä ei jää tähän. ☺ Uutta yritystä otetaan heti keväällä. Treenataan vaan nyt ahkerasti syksy. Ollaan me edetty hirveästi siitä mitä oltiin joskus. Paljon on jouduttu työtä tekemään. Ei muuta kuin häiriötä ja ällöttäviä lintuja lisää!

Alla pari kuvaa Posiolta, missä käväistiin kesälomareissulla. Ihana paikka!

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Mejäilyä!

Olen rämpinyt metsässä jäljillä tiistaista asti... Ensin olin mukana tekemässä VOI-luokan koejälkeä ja seuraavana päivänä oppaan perässä seuraamassa opastusta ja koiran suoritusta. Tarkoituksena hakea itselle kokemusta jälkien teosta ja kokeen kulusta. Sainkin hyviä vinkkejä miten merkitä jälki ja mitä tulee ottaa huomioon. Oma kynnys lähtä kokeeseen laski hieman.

Onhan me Hillan kanssa treenailtu jo kauon, mutta kun en ole MEJÄ-kursseja käynyt ja kaikki tietoni perustuu vaan lukemaani ja kuulemaani, niin mukava saada opastusta konkareilta. Toivottavasti päästään ekaan kokeeseen tänä kesänä/syksynä.

Tänään tuli tehtyä eka harjoitusjälki talven jälkeen. Aika vaikea paikka sattui, kun minulle vielä melko outoa maastoa. No tuleepahan vähän haastetta Hillalle. Matkaa jäljelle tuli noin 500 metriä.

Huomenna lähtään se sitten jäljestämään läpi iltapäivällä, kerkeää kunnolla vanhetakkin.

Ps. Malttitreenit dameilla on tuottaneet tulosta.♥

© Annukka Ahola

Taippareita katsomassa...

Viikonloppuna olin katsomassa taippareita. Eipä ole ennen tullut käytyä. Nyt kun näki ihan livenä mitä siellä tapahtuu, niin se kummasti helpotti omaa jännitystä niitä kohtaan. Oli "helpotus" nähdä kuinka moni koira epäonnistui. Kuulostaa typerältä sanoa se, mutta omaa jännitystä se helpottaa paljon nähdä, että ei se ole kellekkään itsestäänselvyys, että koe menisi läpi. Ja monesti se on niin pienestä kiinni...

Pakkasessa olevat viisi varista on ollut ahkerassa käytössä. Treenailtiin taas ja tällä kertaa löydettiin kiva pieni suolampi paikaksi. Hillaa ei haitannut upottava maasto ja vaikea ranta. Ensin otettiin nouto vedestä. Sitten hakuruutu neljällä variksella. Kaikki palautui. Ja melko nopeasti tällä kertaa.

Nyt täytyy kiinnittää huomiota tuohon Hillan kuumumiseen kun veteen nakataan jotakin. Hirveää piipausta. Ei tietenkään pääse noutamaan, vasta kun on hiljaa. Nyt ollaankin sitten viime päivät vietetty rannalla ja kaveri on nakellut ja noutanut dameja, kun me Hillan kanssa vierestä katsotaan. Sitten vähin elein pois paikalta. Jospa nämä malttiharjoitukset tuottaisi tulosta. Hillalta piti nostaa pienempänä kierroksia, että se sai kipinän noutamiseen, niin nyt huomaa että jossain kohti ne kierrokset menee hieman yli.☺ Tolleri on tolleri, siitä ei mihinkään pääse.♥

Mutta taippareita kohti mennään...

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Näyttelyitä...

Huomenna alkaa viikonlopun näyttelyputki. Ensin Oulainen RN ja sitten Haapavesi RN. Oulaisiin tuli harmittava tuomarin muutos, kun oltaisiin mielellään menty Kipinän arvosteltaviksi uudelleen. Mutta nyt mennään näillä. Tällä hetkellähän Hilla on karvaton ja pudottaa karvaa vaan kokoajan lisää.

Vappu ollaan vietetty lenkkeilyn merkeissä. Käytiin mätsäreissä katselemassa koira paljoutta ja uimakausikin tuli Hillalla avattua.☺

Itse kävin yhtenä päivänä ihastelemassa pieniä valkoisenpaimenkoiran alkuja. On ne nuo koiravauvat vaan suloisia. Ei ainakaan helpota tätä kroonista pentukuumetta.
Ja ei, en oo harkitsemassakaan valkoistapaimenkoiraa. ☺ Mutta pieni tolleri tai weimari voisi tähän taloon joskus tulevaisuudessa tullakkin.

Karvaton rotta ♥
© Annukka Ahola

Neiti ottaa rennosti.
© Annukka Ahola

Treeniä ja kevääntuloa!

Pakkaseen hain variksia treenejä varten. Ne onkin olleet ahkerassa käytössä. Näyttää neiti muistavan että mitä niillä tehdään. Suunnitelmissa olisi käydä heinäkuussa yrittämässä ehkä taippareissa jos päästään.

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Täällä meillä on lumet aikalailla sulaneet ja verijälki tarvikkeet on taas hommattu.. Josko sitä ensiviikolla pääsisi tekemään jäljen? Aika paljon polttelisi kyllä. Otettiin tuossa huvikseen pelastusjälkeä yhtenä päivänä ja Hillalla oli kyllä meno päällä. Näyttää kiinnostavan jälki oli siinä sitten veren tai ihmisen haju!

Hakutreenit sujuu hyvin. Ollaan kehitytty lyhyessä ajassa paljon. Viime syksyähän se taisi olla kun niitä aloiteltiin. Nyt ollaan treeneissä menty ihan koko ketju. Hilla löytää ja osaa myös näyttää maalimiehen. Hakutreeneihin pitää alkaa ottamaan enemmän outoja paikkoja, rakennuksia ja isoja ääniä.

Niitä rally-toko kisoja haaveiltiin, mutta päätin että nyt otetaan taipparit, MEJÄ ja haku meidän lajeiksi. Aletaan keskittyä nyt noihin ja katsotaan niitä rally-toko kisoja sitten myöhemmin. Sitä tahtoisi harrastaa vaikka mitä, mutta tahtoo tuo aika olla rajallista.

Tulossa on Oulaisten ja Haapaveden ryhmikset. Niissä lähtään pyörähtämään. Ilmoittautuminen lähti myös tämän vuoden tollerileirille. Mökkipoppooseen kuuluu Hillan ja minun lisäksi kolme tolleria ja kaksi ihmistä.☺

Tänne meille alkaa kevät (vai voisko jo sanoa kesä?) tulemaan. Hillasta olisi kiva päästä uimaan. Huomattiin se taas tänään metsälenkillä... Meinasi hypätä jokeen. Onneksi tehokas EI-käsky toimi ja hyppy jäi vaan suunnitelmiksi. Samaiseen jokeen Hilla putosi talvella kun emäntä käänsi selkänsä. Neiti yritti metsästää jääpaloja. Niskavilloista sain koiraparan nostaa maalle, sen verran jyrkkäreunainen joki. Neiti tosin ei moksiskaan ollut vaikka pakkasta oli ainakin -20 astetta.

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Kurjat kelit...

Lumet on alkanut sulaa ja kohta päästään jäljelle taas. Toivottavasti. Inhottavaa kun koira sotkeutuu lenkillä. Sänky on täynnä hiekkaa, sohva täynnä hiekkaa, joka paikassa hiekkaa ja kiviä!

Mutta ihana kun päivä pitenee. Lenkillä kerkeää jopa nähdä päivänvalon.

Hakutreenejä ollaan otettu lenkin lomassa ja kokeiltiin ensimmäistä kertaa  koko ketjua. Hilla toimi muuten hienosti, mutta ihmetteli tuttua maalimiestä. Hieno neiti!

Ollaan käytetty valoisan aika hyväksi mitä pystytään. Emäntä konttaa uuden kameran kanssa perässä ja koittaa räpsiä neidistä jotakin kuvia. ☺

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Aika rientää!

Vuosi on vaihtunut aikoja sitten ja tämä päivitys tulee tosi myöhään. En vain halua jättää mitään meidän näyttelyä/ tapahtumaa välistä. Blogin päivittely on jäänyt niin vähälle, että aivan hävettää. Mutta koitan parantaa tapani. Mielelläni tänne kuulumisia päivittelisin jos aika joskus riittäisi.

No muistellaanpas vähän alkuvuotta:

Käytiin Hillan kanssa hakemassa Kajaani KV:ssa AVO ERI AVK2 SA. Mainio neiti. Ajattelin, että ei se varmaan juoksujen takia ala millekkään. Arvostelun näette täältä.
Raahe RN:ssä käytiin hakemassa meidän ensimmäinen (ja toivottavasti viimein) H. ☺

© Noora Kuivalainen

Voisin listata tähän vähän tämän vuoden suunnitelmia ja jotakin viime vuodeltakin.

AGILITY: Agilityn alkeet meni. Lajiin oli kiva tutustua. Meillä oli kivaa kurssilla, mutta ei se agility kyllä meidän laji ole.

MEJÄ: Mejäilyä tuli syksyllä tehtyä kivasti. Harjoiteltiin ihan kokeiden jälkeä ja Hilla meni hienosti! Haaveena tälle vuodelle olisi startti kokeessa, meni miten meni. Hilla on tarkka jäljestäjä. Välillä tosin hidas, mutta pääasia että menee tarkasti. Kyllä se vauhti sieltä tulee.

NOU: Ne taipparit... Damit tulee hienosti. Variksella ei olla päästy hirveästi treenaamaan, koska ei ole ollut pakastinta. Mutta asia on nyt korjattu. Jänistä ollaan nyt kanneltu muutaman kerran ja se palautui pienen kannustuksen jälkeen jäljen päästä.

PELASTUSHAKU: Pelastushakuun ja jälkeen tutustuminen meni. Nyt treenataan aktiivisesti kaksi kertaa viikossa hakua porukassa johon mentiin mukaan tutustumisviikonlopun myötä. Siinä onkin tiedossa hommaa koko talveksi, siinä kun ei säätä tai vuodenaikaa katsota. Meillä on ilmaisuna rulla ja ei ole ollut ongelmia opettaa Hillaa siihen. Voidaan alkaa vaikeuttamaan harjoituksia. Koko ketju etsimisestä näyttämiseen toimii jo.

RALLY-TOKO: Rally-toko kisoja on tulossa Ouluun ensi keväänä. Niistä johonkin laitan ilmon ja lähtään kokeilemaan kisoihin. Meillä menee rally-toko hyvin. Harmittaa vaan kun ei ole meillä päin opetusta/ kurssia joka valmentaisi kilpailuun. Mutta eihän sitä mitään menetä vaikka menee kokeilemaan?☺

Alle muutama kuva ihanilta lenkeiltä. ☺ Hyvää Ystävänpäivää!

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola